Hekla ja Heiða

Jalostusorimme Logandin ensimmäinen Suomessa syntynyt varsa ilmaantui maailmaan maanantain ja tiistain välisenä yönä 28.-29. toukokuuta omistajaltaankin salaa. Merkkejä varsomisen lähestymisestä oli ollut ilmassa jo sunnuntaina, ja vaikka varsomisyönä tammaa käytiin pariinkin otteeseen katsomassa, putkautti se varsansa maailmaan ihan omatoimisesti katseilta piilossa. Viiden jälkeen aamulla oli hiirakko tammavarsa jo jalkeilla emän vieressä, vaikka oli vielä synnytyksen jäljiltä märkäkin.

Varsa on ollut alusta asti pirteä ja elinvoimainen, ja se liikkuu lähinnä töltissä ja laukassa; pienet pätkät passiakin on näkynyt. Hekla on hoitanut varsansa esimerkillisesti, joten kaikki on sujunut kasvattajan mielestä paremmin kuin hyvin. Kasvattajansa jokaisen toiveen täyttänyt kevyesti liikkuva  varsa saa islantilaisen nimeämisperinteen mukaan nimekseen Heiða frá Àrbakka. Heiða tarkoittaa kirkasta ja pilvetöntä, ja sehän se oli säätila läpi koko toukokuun, varsan syntymäpäivä mukaan lukien. Heiða on myös naisen nimi.

Koko varsanhankkimisprojekti kaikkine siihen liittyvine toimintoineen on ollut kasvattaja Eevan mielestä ikimuistoinen kokemus, ja tämä on todennäköisesti vasta alkua. Kukapa tietää, miten laajamittainen kasvattajaura tästä lähteekään käyntiin!

Kävimme helmikuussa pienen porukan voimin Islannissa ratsastusmatkalla. Eeva oli siellä myös mukana, ja kuten niin monelle muullekin on käynyt, vasta tämän hienon ja monipuolisen rotumme kotimaan nähdessään ihminen todella alkaa ymmärtämään, mikä islanninhevonen on, ja miten sitä tulee käsitellä ja ratsastaa. Islannissa voi nykyään mennä ihan ratsastuskurssillekin pelkän maastoilun sijaan: siellä voi hakeutua vaikka maailmanmestarin oppiin ratsastamaan maailmanmestarin tallissa majailevilla hevosilla, ja mikäs sen hauskempaa ja opettavaisempaa. (Ei tosin sovellu kokemattomille ratsastajille eikä vasta-alkajille.) Ei sen puoleen, kyllä siellä passaa maastossakin päästää menemään, ovathan siellä maisemat ja ratsastusolosuhteet vertaansa vailla (paitsi se sää). Hevosmiehen ja -naisen paratiisi siellä on! Seuraava reissu on varmaan taas jo suunnitteilla, ainakin allekirjoittaneen päässä.

Mutta ensin pitää elää kesä alta pois! Toivottavasti mahdollisimman monet innostuvat harrastamaan islanninhevosten kasvattamista ja/tai ratsastamista. Islanninhevosharrastus vaikuttaa olevan tällä hetkellä maassamme pienessä lamassa, ja nyt pitääkin meidän kaikkien pohtia, mitä voisimme tehdä, että saisimme kurssin kääntymään. Kesähän on oivallista hevosharrastusaikaa, joten nyt kaikki nauttimaan luonnosta ja itsensä kehittämisestä islanninhevosharrastuksen parissa!

 

 

2018-06-19T19:48:42+00:00 19. kesäkuuta, 2018|Ajankohtaista, Yleinen|