Kuvassa keskellä laventeli

Luonto se aina vain osaa yllättää. Otetaan esimerkiksi vaikkapa kaunis ja tuoksuva laventeli, joka ei Suomen kasvuolosuhteissa ole talvenkestävä kasvi.

Viime kesänä perennapenkissä kituutti parikin laventelia. Joka vuosi niitä tulee aina hankittua, koska se on mielestäni nätti kasvi, ja siitä saa mainiota tuoksupussin täytettä, kun vaan viitsii kukinnot kuivata. Mielessä aina väikkyvät Ranskan mahtavat, sinisinä kukkivat laventelipellot…

Viime kesän laventelia sana kituuttaminen tosiaankin kuvaa parhaiten, sillä kasvit kasvoivat huonosti ja kukkivat vieläkin huonommin. Osasyynä oli kyllä varmasti laiska kastelu ja olematon lannoituskin.

Syksyllä sitten jätin kasvit kuitenkin maahan, ja kasasin vain lunta reilusti perennapenkin päälle. Samassa penkissä kun kasvaa silmäteräni, New Dawn -köynnösruusu, jonka en suurin surminkaan soisi paleltuvan.

Keväällä jouduin sitten pari kertaa ottamaan silmälasit käyttöön, ja totta vieköön: kitukasvuiset laventelit osoittivat heti keväällä elon merkkejä. En meinannut millään uskoa todeksi näkemääni, mutta niin ne vain alkoivat kevään edetessä vihertää enemmän ja enemmän. Oheisessa kuvassa keskellä patsasteleva laventeli on menestynyt kerrassaan erinomaisesti ja on juuri puhjennut kukkaan.

Näköjään siis luonto osaa aina yllättää! Laventelin menestyksen innoittamana päädyin hankkimaan puutarhaan seuraavan riskikasvin, japaninverivaahteran, joka näytti niin kovin söpöltä puutarhamyymälän hyllyssä. Epäilen kuitenkin syvästi, että sen talvehtimisesta ei ensi kesänä näin myönteistä kerrottavaa ole.

Aina kannattaa kuitenkin yrittää, joskus joku  uusi juttu voi vaikka onnistuakin (pätee muuhunkin kuin puutarhanhoitoon)! Yritystoiminnan uusista tuulista lisää tulevissa postauksissa…

2017-08-09T19:36:14+00:00 2. elokuuta, 2017|Ajankohtaista, Yleinen|